Deittiprofiili

Jari12 33 vuotias
Tampere | Pirkanmaa
Yleistä
Sukupuoli:
Mies 
Seksuaalisuus:
Hetero 
Ikä:
33
Siviilisääty:
Sinkku 
Asuinpaikka:
Tampere, Pirkanmaa
Ulkonäkö
Vartalotyyppi:
Muutama kilo liikaa 
Pituus:
167cm 
Silmien väri:
Siniset 
Hiusten väri:
Vaalea 
Etninen alkuperä:
Valkoinen/kaukasialainen 
Elämäntyyli
Tupakointi:
Ei tupakoi 
Alkoholin käyttö:
Joskus 
Koti ja Perhe
Lapsia:
Ei 
Haluan lisää lapsia:
En ole varma 
Työ & koulutus
Koulutus:
Jokin Korkeakoulu 
Ammattiala:
Mainosala/media/viihdeala 
Työstatus:
Työtön 

Minusta

Taiteilijasielu ja jonkinlainen boheemi, asuu Tampereen Pispalassa pienessä yksiössä, jota kaveri kutsui "kaurismäkeläiseksi". Asuntoon muuttamisen syy oli se että, pienestä rämäisyydestään huolimatta, tuntui siltä että siellä tulen kirjoittamaan ensimmäisen romaanini. Enkä silloin edes kirjoittanut säännöllisesti. Nyt kirjoitan.

Elämäni toinen suuri rakkaus on elokuvat. Niiden katseleminen ja niissä näytteleminen. Olen esiintynyt jo aika monessa. Uskon että kotimaisen elokuvan tulevaisuus on Indiessä, jonka skenessä olen päässyt näkyville jo suhteellisen suurissa rooleissa. Minusta tuntuu että nämä ovat asioita, joille haluan pyhittää elämäni, oli se kuinka vaatimatonta ja vaikeaa elämää tahansa. Uskon enemmän sielun rikkauteen, kuin siihen mitä rahalla saavutetaan, vaikka elämä usein yrittääkin saada uskomaan että se olisi toisinpäin.

Tärkeää on myös musiikki, jota soittotaidottomana, kulutan vain kuuntelemalla ja niin usein livenä, kuin mahdollista. Vaikka en olekaan punkkari, kävin tänä kesänä Puntala rockissa ja sain siellä tanhutessa ainakin kymmenen mustelmaa. Ostan vielä cd-levyjä, enkä maksa mainoksettomasta spotifysta. Kammoan muutenkin monia nykyaikaiseen elämään kuuluvia asioita ja vaikka minulla onkin Instagram tili, en ole koskaan tehnyt yhtään kertaa instastorya. Enkä varmaan tule koskaan tekemäänkään.

Vaikka huumorintajuni on usein mustaa, uskon kuitenkin myös siihen että meillä on vielä toivoa. Mielestäni elämää pitäisi muutenkin ajatella enemmän leikkikenttänä, kuin hautakammiona, vaikka se joskus mahdottomalta tuntuukin.

En tunne itseäni yksinäiseksi, mutta tunnun silti kaipaavan jotain. Ehkä se on kaipaus olla tärkeä jollekin ja kokea että joku on tärkeä ja merkityksellinen myös sinulle.

Etsin

Etsin aitoa ihmiskontaktia, tuli se missä muodossa tahansa. Yksityiskohtia on hankala kuvailla, sillä niillä ei loppupeleissä kuitenkaan ole niin suurta väliä, jos kipinä löytyy/ei löydy